Kodin ja vapaa-ajan asunnon kameravalvonta on keino ennaltaehkäistä rikoksia, vähentää riskejä ja lisätä turvallisuutta. Se voi myös auttaa mahdollisen rikoksen selvittämisessä.

 

Tyypillisesti kameravalvonta liitetään mielikuvatasolla luvattomien tunkeutumisten ja asuntomurtojen ehkäisyyn, mutta tosiasiassa kameravalvonnalla on kodeissa monia muitakin hyötyjä. Yleisimmät käyttökohteet ovat:

 

• Ennaltaehkäisevä vaikutus asuntomurtoihin ja asiattomaan pihapiirissä liikkumiseen
• Tilannekuva asuntomurron tapahtumahetkellä
• Tilannekuva luvattoman tunkeutumisen tapahtumahetkellä
• Tilannekuva tulipalon sattuessa (yhdistettynä hälytysjärjestelmään)
• Tilannekuva hälytystapahtumasta (joka voi aiheutua tahattomasti esimerkiksi lasten toimesta tai vaikkapa ikkunan hajotessa ruutuun törmänneen linnun tai rajuilman seurauksena)

 

Kameravalvontaa toteutetaan siihen suunnitellulla valvontakameralla, joka kuvaa joko jatkuvaa kuvaa tai käynnistyy kuvaamaan hälytyksen sattuessa. Kuva voidaan tallentaa paikallisesti tai se voidaan lähettää verkkoyhteydellä tai mobiiliverkkoyhteydellä joko hälytyskeskukseen tai asunnon omistajan älypuhelimeen.

Turvaratkaisut: mihin kameravalvonta soveltuu ja mihin ei

 

Kiinnostus valvontakameran hankkimiseen voi syntyä hyvin spontaanisti: naapurissa sattuu murto tai tapahtuu jotain muuta yllättävää. Tällöin voi käydä niin, että muiden turvaratkaisujen tarpeellisuus jää selvittämättä.

Asuntojen ja loma-asuntojen suojaamisessa on monta osa-aluetta, joista kameravalvonta on yksi:

 

• Lukituksen parantaminen
• Valaistuksen parantaminen
• Rakenteiden parantaminen (uusi ovi, oven saranatapit, aidan pystytys ym.)
• Hälytysjärjestelmä (sisältäen valvontakameran tai kamerailmaisimen)
• Hälytysjärjestelmästä ja mahdollisesta kameravalvonnasta näkyvästi ilmoittaminen

 

Tyypillisesti yksittäinen, sellaisenaan asennettu valvontakamera aloittaa kuvauksen, kun se havaitsee liikettä. Tieto tästä voi lähteä saman tien omistajan kännykkään. Jää omistajan huoleksi havaita yhteydenotto, päätellä tapahtunut ja ryhtyä toimenpiteisiin. Ketju ei ole aukoton, koska monissa tilanteissa kännykkä ei ole käsillä tai kuvasta ei voi varmuudella päätellä, mistä oikein on kysymys. Jos joku liikkui pihalla, tapahtuiko murto, vai pelkästään sen yritys? Mitä pitäisi tehdä, jos on itse aivan toisaalla, vaikkapa toisella paikkakunnalla?

 

Parhaimman turvan kamera tuo, kun se on osa kokonaista, valvottua hälytysjärjestelmää. Kun hälytys tapahtuu, tieto siitä menee ympäri vuorokauden miehitettyyn valvontakeskukseen, jossa tilanteisiin koulutettu henkilö välittää tarvittavan avun paikalle. Hän saa kameravalvonnan avulla tarkemman tilannekuvan paikan päältä ja voi paremmin arvioida, tarvitaanko paikalle vartija, poliisi, palokunta vai ambulanssi.

 

Kameravalvonnan vahvimpia valtteja onkin ennaltaehkäisevä vaikutus. Harva luvaton tunkeutuja jatkaa, kun huomaa olevansa kameran valvovan silmän kohteena.

 

Erilaisista valvontakameroista voit lukea lisää tästä blogitekstistämme.

 

Kameravalvonnan parhaat käytännöt

Kun noudatat soveltuvin osin näitä ohjeita, saat kameravalvonnasta parhaan hyödyn:

 

• Mieti, mitä haluat turvata: Asuntomurtoja ja loma-asuntomurtoja tapahtui Suomessa vuonna 2016 yli viisi tuhatta. Silti tulipalo on yleisempi ja usein vakavampi turvallisuusuhka.
• Mieti ratkaisuvaihtoehdot: Kameravalvonnan lisäksi saatat tarvita muita turvaratkaisuja. Kartoita kokonaisuus, vaikka päätyisitkin hankkimaan vain osan turvaratkaisuista kerralla.
• Mieti kameravalvonnan hälytystilanteet: Kuka reagoi hälytykseen? Onko hän aina tavoitettavissa? Mitä keinoja hänellä on käytössään tilanteen arvioimiseen?
• Mieti kameran sijoittelu: Varmista, ettet vahingossakaan kuvaa naapuria tai yleisiä paikkoja. Mieti, tarvitsetko sisäkameran (vähemmän vääriä hälytyksiä, sillä sisätiloihin täytyy tunkeutua, jotta kamera alkaisi kuvata) vai ulkokameran vai molemmat. Ammattimaisen asennuksen avulla pidät huolen siitä, että kamerat on sijoitettu oikein.
• Ilmoita valvonnasta: Näkyvä valvontailmoitus on hyvä keino karkottaa kutsumattomia vieraita. Usein jo tieto valvonnasta hätyyttää varkaat pois.
• Mieti teknisiä ominaisuuksia: Tekniikka kehittyy koko ajan ja uudet laitteet ovat vanhoja parempia. Jos päädyt kokonaisvaltaiseen turvapalveluun, kannattaa valita palveluntarjoaja, jonka oma tuotekehitys pitää huolen siitä, että teknologia on turvaratkaisussa aina ajan hermolla. On hyvä kuitenkin muistaa, että kokonaissuunnittelua teknologia ei korvaa.

 

Mitä saa kuvata: laki ja velvollisuudet?

 

Saat kuvata omaa asuntoasi sekä omaa pihapiiriäsi tai tonttiasi. Kun alue kuuluu oman kotirauhasi piiriin, on kameravalvonta sallittua. Voit luonnollisesti kuvata pihavarastoasi ja kesämökkiäsi, mutta myös asuntovaunuasi tai jopa hotellihuonettasi silloin, kun se on käytössäsi. Hotellin käytävää et tietenkään saisi kuvata, se ei kuulu kotirauhasi piiriin.

 

Et saa kuvata naapureita tai julkisia paikkoja, kuten tontillesi johtavaa katua. Tällöin syyllistyt salakatseluun.

 

Jos kuvaat omaa ulko-oveasi ulkoapäin, kuvaus on suunnattava oveen, ei oven ympäristöön, jos tuo ympäristö on yleistä liikkuma-aluetta eikä omaa pihapiiriäsi.

 

Kameravalvonnasta pitää ilmoittaa etukäteen esimerkiksi ilmoituskyltillä portin- tai ovenpielessä. Näin toimit myös tietosuoja-asetusten mukaisesti.

 

Täysin yksiselitteinen tämä ilmoitusvelvollisuus ei kuitenkaan lain mukaan ole: Jos ulkopuolisilla ei ole pihaan tai asuntoon luonnollista, vahingossa tapahtuvaa pääsyä (tontti on aidattu, ovi on lukittu), voidaan katsoa, että etukäteisilmoitusvelvollisuutta ei ole – varsinkin, jos kameran olemassaolo on selkeää, eikä sitä ole yritetty piilottaa. Tällöin voidaan ajatella, että luvaton tunkeutuja on täysin tietoisesti ja kutsumatta tunkeutunut kotirauhasi piiriin, eikä ole suorittamassa mitään sellaista tekoa, jossa olisi suojattava hänen omaa yksityisyyttään.

 

Kerrostalon rappukäytävää tai esimerkiksi rivitaloyhtiön asuntojen sisäänkäyntikäytävää voi kuvata vain, mikäli kaikilta asukkailta on saatu etukäteissuostumus ja kuvaamisesta ilmoitetaan näkyvällä kyltillä tai tarralla kaikille alueelle tuleville. Tällaisessa kuvaamisessa täytyy myös miettiä etukäteen, kenellä on oikeus nähdä ja käsitellä kuvamateriaalia, ja millaisiin tarkoituksiin sitä saa käyttää. Samat säännöt pätevät, jos taloyhtiö haluaa valvoa yleistä parkkipaikkaansa valvontakameralla.

 

Jos kameraasi tallentuu esimerkiksi murtautujan kuva, et saa lähteä levittelemään sitä vaikkapa netin keskustelupalstoille. Henkilön tunnistamisen mahdollistavien tietojen käyttö on viranomaisten vastuulla.

Julkisten tilojen kameravalvontaa koskevat säännöt

 

On hyvä ymmärtää asuntojen kameravalvontaa ja julkisten tilojen kameravalvontaa koskevat erot. Verisure on keskittynyt tarjoamaan ratkaisuja kotitalouksiin ja pienyrityksille.

 

Julkisten tilojen kuvaaminen tapahtuu eri ehdoilla, kuin kotitalouksien. Julkisia tiloja ovat lähtökohtaisesti kaikki yleisölle avoimet tilat. Näitä ovat kaupunkiympäristö katuineen ja toreineen, kauppakeskukset, virastot, julkiset liikennevälineet, liikenneasemat ynnä muut. Julkisia tiloja koskevaa säännöstöä käytetään myös työpaikoilla, hotelleissa, huoltoasemilla, varastoissa ja teollisuusympäristössä. Kuvaamisesta ja lain noudattamisesta vastaa julkisyhteisö, organisaatio tai yritys.

 

Kameravalvonta on elintärkeää esimerkiksi liikenteen seurannassa tai teollisten laitosten turvallisuuden varmistamisessa. Monissa muissa kohteissa se lisää turvallisuutta, ehkäisee ilkivaltaa ja varkauksia sekä auttaa kohdistamaan resursseja oikeisiin kohteisiin. Kun kuvaamisen kohteena on satunnaisten kävijöiden lisäksi vakituisesti paikalla oleskelevia työntekijöitä, täytyy kameravalvonnasta sopia heidän kanssaan. Jos kameralla valvotaan esimerkiksi kassapistettä, täytyy siitä käytännössä sopia YT-neuvottelun menettelyä noudattaen työntekijöiden ja työnantajan kesken.

 

Lain mukaan toteutettua kameravalvontaa voidaan käytännössä käyttää kaikissa julkisissa tiloissa paitsi pukeutumistiloissa, pukukopeissa, wc-tiloissa, kylpyhuoneissa, saunoissa ja sovituskopeissa. Näissä tiloissa kameravalvonta on yksityisyydensuojan perusteella ehdottomasti kielletty.

 

Julkisia tiloja vastaavat säännöt koskevat kameravalvontaa myös työpaikoilla ja esimerkiksi hoitokodeissa sekä sairaaloissa. Tällaisissa tiloissa kameravalvonta voi olla hyvinkin perusteltua yleisen turvallisuuden sekä esimerkiksi potilasturvallisuuden nojalla. Valvonnan on kuitenkin tapahduttava lakia noudattaen. Esimerkkinä tästä ovat sairaalat, joissa kameravalvonta on sallittua yleisölle avoimissa tiloissa, mutta kiellettyä hoitotiloissa ja asukashuoneissa.

 

Turva-alan yritykset ovat koonneet laajan ja seikkaperäisen oppaan julkistilojen kameravalvonnan käytännöistä, säännöistä ja toteutustavoista. Tästä pääset lukemaan julkisten tilojen kameravalvontaopasta (noin 80-sivuinen, ladattava pdf-tiedosto).

 

Julkisten tilojen valvonnan tekniset ratkaisut

 

Kotikäyttöön ja julkisiin tiloihin tarkoitetut kameravalvonnan ratkaisut eroavat olennaisesti toisistaan. Julkiset paikat muodostavat usein laajoja ulko- ja sisätiloja, joissa tarvitaan useiden, jopa kymmenien valvontakameroiden joukkoa. Vaatimukset säänsuojaukselle, toimintavarmuudelle, huollettavuudelle ja kokonaisjärjestelmän rakentamiselle ovat aivan toista luokkaa kuin yksittäisissä asuntojen turvaamiseen tarkoitetuissa ratkaisuissa. Tietyissä kohteissa kyky zoomata kuvaa, seurata kääntyvällä kameralla ympäristöä jopa 360 asteen laajuudelta tai tarkat pimeänäköominaisuudet ovat olennaisia.

Haluatko tietää, millainen on sinun kotisi turvallisuustilanne? Tee testi ja varaa maksuton Kodinturvakartoitus.

TEE TESTI >>